SW Cookie Dough eli Dora haettiin kotiin 9.11.2012, mukaan otettiin automatkan ajaksi äidin villapaita, jossa oli meidän kaikkien tuoksuja ja sen kanssa se saikin nukkua varmaan puoli vuotiaaksi asti, ennen kun keksi alkaa syömään sitä.........
Dora 2-3kk
Doran häkki eli oma paikka on siis keittiössä, joka on varusteltu lapsiportilta ja häkki oli aluksi sitä varten jos se tekee tuhoja ja opetettiin sitä olemaan siinä ensimmäiset kerrat yksin. Totuushan oli se, että Dora oli TASAN kaksi viikkoa vierihoidossa kaikki yöt, ei sängyssä, vaan pahvilaatikossa. Aina kun kuului inahdus, käsi täytyi laskea pahvilaatikkoon, jotta se tiesi olevansa turvassa.
Ensimmäisenä viikkona Dora ei uskaltanut tulla keittiöstä ollenkaan pois, koska kaikki oli niin uutta ja suurta sille. Näin jälkiviisaana olisi pitänyt nauttia niistä hetkistä..
Kun se sitten tajusi tulla pois keittiöstä, alkoi piiiiiiiiiiiiiitkä aika ilman rauhaa.
"Nauttikaa vielä kun se on pieni suloinen pentu", oletteko koskaan kuulleet?
Kun Dora tuli, oli marraskuu, muttei yhtään lunta, mutta eihän se niin pienenä vielä oikein jaksanut muuta ulkona tehdä kun pissat ja kakat ja aina kun sen kanssa leikki sisällä, niin se meni usein vaan puremiseksi ja ilkeilyksi (koiran osalta tietysti).
Kun se jätettiin yksin hetkeksikin, se tuhosi paikkoja, mutta enimmäkseen se kiusasi ihmisiä.
Puri, haukkui, puri, puri, puri, haukkui, puri, puri, puri ja puri..
Käytettiin kolinapurkkia, tietysti kieltämistä, arestiin sitä ei oikein mihinkään voinut itekseen jättää, koska se tosiaan tuhosi kaikki paikat ja torumisesta se vain innostui.
Tässä vaiheessa kerrottakoon että me oltiin ennen pennun hankkimista hamstrattu ienten(ikenien?) kutiamista helpottavia leluja.
Okei, se on ihan normaalia joillekin pennuille olla villi ja käyttäytyä näin, mutta me käytiin loppupeleissä ihan kasvattajalla asti puhumassa tästä ja näyttämässä Doraa, niin johan oli pentu vieraskorea, vaikka kasvattaja yritti yllyttää Doraa niin se vaan lähti aina kävelemään pois paikalta ja oli se "pieni suloinen pentu" (piru).
"yarrrrrr, anna jo se lelu!"
Kaksi päivää ennen Doran 2kk päivää sen häntään ilmestyi outo karvaton kohta, mutta sikaripunkiksi sitä ei uskottu, koska sikaripunkin oireilut eivät yleensä ilmesty hännästä alkaen eikä muilla pentueen pennuilla ollut mitään oireita kuulemma.
Kun ei kerran annettu syytä huoleen, annettiin asian olla ilman eläinlääkärikäyntiä ja karvat kasvoivatkin pikkuhiljaa takasin, mutta tuohon kohtaan tuuheammaksi kuin muusta hännästä. Sen huomaa esimerkiksi pakkasella kun ne on siitä kohtaa ihan eri suuntiin.
Joulukuussa alkoikin sitten olla jo pakkasia, Dora viihtyi mieluummin matolla lattialämmityksen päällä kun missään muualla.
Onneksi se oli jo ehtinyt oppia sisäsiistiksi, mutta häkkiin me silti jätettiin paperia jos pissahätä yllättää kesken päivän kun me ollaan töissä ja koulussa.
Joulukuun aikaan Dora ei paljon mitään edes tuhonnut.
KAIKKI BAKTEERIKAMMOISET, lopettakaa lukeminen tähän
Dora jostain syystä otti jo pentuna tavaksi tehdä tätä? Nykyäänkin AINA kun tiskikone aukeaa niin se juoksee paikalle nuolemaan astiat ja voi herramunjee jos lapsiportti on kiinni eikä Dora pääse astioihin "käsiksi", sitä huudon määrää.. Tänä päivänä se erottaa että onko ne puhtaita vai likasia astioita, jos tyhjennän tiskikonetta, se odottaa uskollisena vieressä, että alan laittamaan likaisia sisälle, jotta se pääsee esitiskaamaan ne.
Kun rokotukset olivat kunnossa, saatiin Dora tutustutettua (olipa yllättävän vaikea sana) ensimmäiseen kaveriin, johon meidän koko perhe luottaa kuin omaan koiraan. Ja kyllä, tämä on ainoa 'järkevä' kuva, joka me saatiin ensimmäisellä kerralla tästä kaksikosta. Doran luottokaveri eli Bebe on jo blogissa aiemminkin esiintynyt ja siitä voikin lukea Elämää Amerikanbulldogin kanssa Facebook sivulta.
Lenkille lähtö tossa ikäluokassa oli aina yhtä leikkiä Doralle, se kun oli vielä niin pieni että mahtui eteisen pöydän alle kivasti, hän.
Dora 4-6kk
Tammikuussa tyyppi alko olemaan 4kk vanha ja sillä alko korvat vääntyilemään miten sattui, ei enään oltu ihan varmoja että mikä eläin me oltiin ostettu. :D
Lenkit alkoi pitenemään kun oli suojasäät vaikka lunta tietysti vielä riittikin.
Muutama kuvatodiste siitä että meidän koiraahan ei opeteta sohvalle eikä sänkyyn (saati nukkumaan ihmisten päällä?) Ja kuvassa siis äitini. Ja koira.....
Tämä täyskäännös koulutuksessa tapahtui vanhempien ja Doran ollessa mökillä kun ne päätti Doran antaa tulla siellä sänkyyn ja sohvalle kun onhan se niin lutuhötömötöpööpöö ja vannoivat ettei sama toistu enää kotona, ainoastaan sen yhden loman verran mökillä. Neiti nukkuu edelleen sängyssä ja sohvilla (omistaa nykyään oman tuolinkin olohuoneessa ja on siirtynyt häkkinukkumisesta Ikean sohvasta tehtyyn sänkyyn 140x80, joka komeilee keittiössä..)
Vuoden alussa leikittiin melkein säännöllisin väliajoin Beben kanssa.
Ja...
Vihdoin se kauan odotettu tapahtui
Nimittäin
NE NASKALIHAMPAAT ALKOIVAT TIPPUMAAN
JESSSSSSSSSSSSS!!!!!
Tavattiin ensimmäistä kertaa Doran siskopuoli SW Rumbling Rosie eli Tyyne. Tyyne taisi olla 1,5v kun tavattiin ensimmäisen kerran ja Doralla ikää oli vähän yli 3kk.
Eikä yhtään oltu sängyllä tai sohvalla..
Silmäpigmentit ilmestyivät kyyneleiksi silmien alle :)
Nautittiin auringosta
Nähtiin Tyyneä koko sydämen kyllyydestä
Matkustettiin ensikertaa junassa ja vartija tunnisti Doran amerikanbulldogiksi Pasilan asemalla
Yökyläiltiin ensi kertaa uudessa paikassa :)
Ja ensimmäiset iho-oireet esiintyivät.
Iho-ongelmista erillisessä postauksessa.
On se Dora vaan suloinen tapaus. Sohvanvaltaaja ja nautiskelija, kuulostaa tutulta. Neroa kutsun joskus lakanavahdiksi kun haukahtelee lakanoiden välistä vieraille äänille :)
VastaaPoista